Kuukausittainen arkisto:toukokuu 2016

KahVelo Tikkurilan Silkkitehtaalla 21.5.16

Tikkurilan Silkkitehtaalla (Tikkurilantie 44) vietetään lauantaina 21.5. kaikille avointa Silkin korttelijuhlaa. Tapahtumaan voit tutustua tarkemmin Facebookissa.

KahVelo saapuu paikalle kello 14-15 ja viipyy iltamyöhään. Laatikoissa ovat mukana myös suuret bialettimme, joista keitämme erään asiakkaamme sanoin ”aikuisten kahvia”, mokkaa. Saatavilla on tietysti myös heti valmista suodatinkahvia. 

EVÄSKORI 

Kahvi 1 €/2 €     Tee 1 €     Mehu 1,5 €/2 €

Nokkosfocaccia 2 €     Minisämpylä 2 €, mikrosämpylä 1,5 € (munakoiso/salami/valkohomejuusto)

Valkosuklaa-suolapähkinäleivos 2 €     Amaretti 1 € (mantelipikkuleipä, GLUTEENITON)

Maissigalette 1 € päällinen valinnan mukaan (voikukkahunaja/tulinen punainen pesto/saksanpähkinä crema/vihreä cashewpähkinäpesto) GLUTEENITON


Kuvan nokkosfocaccia on vasta menossa uuniin, tarjoilimme sitä ensimmäisen kerran Kriittisellä pyöräretkellä 10.5.

Minisämpylöitä valmistamme kolmella erilaisella täytteellä. Täysin vegaanin sämpylän välissä on pariloitua munakoisoa (kuva). Salamisämpylöiden väliin viipaloimalla venetolaista Sopressa salamia. Juustosämpyläämme viipaloimme Kolatun juustolan VALMA brie valkohomejuustoa. VALMA on laktoositonta, ja seuraksi voi ostaessa valita hilloa maun mukaa (ruusun terälehtihillo/punaviinihyytelö/sinappinen mostarda). 

Euron pienen välipalan saa valitsemalla Maranon maissigaletten päälle makea, suolaisen tai hieman tulisen  lisukkeen. Italialainen pähkinäcrema ja peston ovat eettisiä reilunkaupan tuotteita. Vihreän peston oliiviöljy on Palestiinasta ja punaisen peston chili Sri Lankasta, tuotteista enemmän täällä. Voikukkahunaja on kevään ensimmäistä kerättävää hunajaa ainakin Asiagon ylängöllä Alppien etelälaidalla. Siinä jos missä maistuu kevät!


Tervetuloa kahvelolle!

Baana kiinni, pyörät tulee! 

Harmittaa.

Perjantaina 13.5. Helsingin Baanalla ajettiin Naisten kansainvälisen etappiajon prologi. Aurinkoinen perjantai-iltapäivä, Helsingin vilkkaimpia väyliä, upea tilaisuus esitellä kilpapyöräilyä kaikille ohikulkijoille ja tarjota kilpailijoille yleisöä, näkyvyyttä ja kannustusta. En ymmärä miksi muuten kilpailu tuodaan Baanalle parhaaseen aikaan?

Sinne päätin siis polkea minäkin, luomaan sitä ”kisatunnelmaa”, jota ennakkomainonnassa kaivattiin. 

Kisajärjestäjän sivulla on hienoja valokuvia, joissa pyöräilijöiden taustalla liput hulmuavat, niitä voi katsella yllä olevasta linkistä. Onneksi, sillä järjestäjät olivat tehneet kaikkensa, jotta kilpailijoita ei paikan päällä näkisi. 

Lähtö- ja maalialue oli selkeästi rajattu, jotta kilpailijoiden turvallisuus on taattu. Näinhän sen pitää olla. Yllättävää oli se, että koko tapahtuma-alue oli peitetty autoilla, lisäksi alue oli rajattu muutamaksi vyöhykkeeksi muovisella nauhalla. Erikoisinta oli, että jopa podium, jossa palkintojen jako tapahtui, oli eristetty. Miksi? 

Kauempaa katsellessa sai vaikutelman, että Kansalaistorin etelälaidalla oli tullut tilapäinen pysäköintialue. Mitään mielikuvaa PYÖRÄkisoista ei olisi syntynyt, jollei kovaäänisestä olisi kaikunut jatkuva huuto: Baana on suljettu…. Ja samaa huusivat stressaantuneena järjestäjät ihmisille, jotka yrittivät päästä töihin, kotiin, tapaamisiin. 

Tunsin myötähäpeää, sillä toimitsijoina oli monia ystäviäni ja puolisoni. Maantiepyöräily on lähellä sydäntäni, muutama perheenjäsenen ja moni ystävä on siihen hurahtanut. Lisäksi naisena olisin toivonut urheilijoille parempaa, tai edes jonkinlaista näkyvyyttä.

No, se oli mahdollisuus jota ei käytetty. Toivon, että kilpailijoiden osalta kaikki meni hyvin. 

Yksi pyöräilyyn liittyvä myytti on ”kaupungilla neljää kymppiä huristavat pyöräilijät”. Olisi ollut mukavaa, jos ohikulkeva kansa olisi nähnyt, miltä oikeasti näyttää kun pyörä kulkee neljänkymppiä. Nyt taisi syntyä uusi myytti ”kilpapyöräilijöistä, jotka huutavat ja hätistävät kaikki muut pois”. Vinks vinks, Paloheinän metsässä näkee joskus ilmoituksia, joissa kerrotaan jo VIIKKOJA aikaisemmin, että alueella on pyöräilykisa.  Ja jos haluaa ulkopuolisilta suljetut kisat, oman porukan kesken, piilossa muiden katseilta, ei kannata tulla Helsingin keskustaan. Valokuviin saa liehuvat liput ja sinistä taivasta muuallakin. 

Juu, kyllä harmitti että jäi näkemättä Suomessa harvemmin kisaileva Sari Saarelainen. Mutta näinhän paljon autoja Baanan edessä, sekin on aika harvinaista 😀 Ja tapasin ystäviä, jotka hekin piipahtivat paikalla kuvitellen siellä olevan suuren pyöräilykisan tunnelmaa. 

Lopuksi, toivon että viranomainen, joka myöntää luvan sulkea Baana, edellyttäisi luvan saajalta jonkinlaista ennakkoilmoittamista paikalla. Eihän koko KEHÄ I:stäkään vedetä kerralla pariksi tunniksi kiinni, ilman että siitä ilmoitettaisiin, lisäksi tapana on ilmoittaa kiertotiet. Moni pyörällä kaupungissa liikkuva ei oikeasti tiennyt, mistä pääsee länteen, kuuluttajan ”Musiikkitalon vierestä pääsee Töölönlahdelle” avusta huolimatta. Kaikki kun eivät olleet menossa Töölönlahdelle eivätkä Töölöön. 

TdL – Tour de Leikkipuisto

Lauantaina 7.5. Fillarikahvila KahVelo polkaisee ensimmäisen kerran tulevaisuuden klassikkoajon Tour de Leikkipuisto. Tavoitteenamme on startata aikaisin aamupäivällä ja piipahtaa useassa Länsi- ja Etelä-Helsingin leikkipuistossa, niissä kun ei ole kahvia kaipaaville vanhemmille juurikaan palveluja. 

Mukana ei tällä kertaa ole kaasuliettä ja Bialetteja vaan ainoastaan suodatinkahvia, näin pystymme hieman nopeampikin siirtymien ja voimme palvella useampia kahvin ystäviä. 

Kahvin lisäksi tarjolla on mehua ja Pullabuffet, jossa suolaisempaa pullaa edustaa herkullinen foccacciaa. Gluteenittoman välipalan saa maissigaletesta, jonka päälle levitetään kevään ensimmäinen nokkospesto. Nokkospesto sisältää nokkosenlehtien lisäksi cashewpähkinöitä, Asiagon juustoa (Pennar), oliiviöljyä, suolaa ja vähän valkosipulia.

EVÄSKORI

Kahvia, mehua

Pullabuffet (L): sitruunarahkapullia, suklaapullaa, Tuorejuusto-Appelsiinipullia, auringonkukkapullia

Foccacciaa: sipuli, oliivi ja aurinkokuivattu tomaatti 

Maissigaletteja ja nokkospestoa (L, G)

Rapsakat maissileivät tulevat pohjois-italialaisesta Maranon kylästä, joka on kuuluisaa maissinviljelyn aluetta. Marano Vicentino sijaitsee tasangolla, aivan Alppien juurella, Leogra-joen vieressä. 

Viime helmikuussa KahVelo vieraili yhdellä alueen tiloista ja tutustui biodynaamista maanviljelyä harjoittavaan Marcoon.